top of page
Writer's pictureHakunilan Hammas

LOKAKUUSSA KOKO SUOMI HARJAA –KAMPANJA !

World Cavity - Free Future Day 2024 – 14.10.2024

Lokakuussa on jälleen maailmanlaajuinen kampanja hampaiden reikiintymisen vähentämiseksi käynnissä. Kampanjan takana on kansainvälinen liittouma Alliance for Cavity Free Future, jonka tavoitteena on vähentää hampaiden reikiintymistä kaikkialla maailmassa. Kampanja kannustaa kaikenikäisiä hoitamaan huolellisesti suun hyvinvointia.


Koko Suomi harjaa -kampanja on meidän suomalaisten osa tätä isoa kampanjaa ja tänä vuonna keskiössä on yli 16-vuotiaiden karieksen pysäytyshoito kotona. Koronan jälkeiset vaikutukset ovat nähtävissä suun terveydenhoidossa ja myös tytöilläkin on paljon pesemättömyyttä ja kariesta.


Lokakuun aikana vastaanotollamme jaetaan potilaille tuotenäytteitä ja annetaan ohjeita tehostettuun suuhygieniaan. Sosiaalisessa mediassa pidämme arvonnan ja sekä jaamme tietoa karieksen ehkäisystä. Tärkeä kuukausi täynnä tärkeää suunhoidon asiaa!


Erityisesti nuorten arkirutiinit muuttuivat koronapandemian aikana, mikä on osaltaan vaikuttanut myös heidän suunsa terveyteen. Pandemia-aikana suunterveydenhoito heikentyi ja tämä on lisännyt nuorten kariesongelmia. Etäopiskelu ja sosiaalisten kontaktien väheneminen vaikutti päivittäisiin rutiineihin, kuten hampaiden harjaamiseen. Koulupäivien säännöllisyys auttoi muistamaan terveelliset tavat, mutta etäkoulun aikatauluttomuus ja kotona vietetty aika ovat voineet johtaa suuhygieniasta lipsumiseen.


Rajoitusten aikana liikunnan väheneminen ja lisääntynyt kotona oleilu saattoivat johtaa siihen, että nuoret söivät enemmän makeisia ja välipaloja. Sokeripitoisten välipalojen lisääntynyt käyttö ja epäsäännölliset ruokailutottumukset ovat omiaan nostamaan kariesriskiä.


SÄÄNNÖLLISET HAMMASTARKASTUKSET JÄIVÄT VÄLIIN



Pandemian aikana monissa maissa suun terveydenhuoltopalvelut keskeytyivät tai vähenivät merkittävästi. Useissa maissa hammaslääkäripalveluja rajoitettiin ja monien nuorten suun terveyden tarkastukset ja hoidot siirrettiin tai peruttiin. Tämän seurauksena moni nuori jäi ilman säännöllistä hammastarkastusta, mikä lisäsi riskiä karieksen kehittyä ilman, että sitä voitiin havaita ajoissa. Myös pelko koronatartunnasta johti siihen, että osa perheistä vältti hammaslääkärissä käyntiä, vaikka suun terveys olisi sitä edellyttänyt. Tämä viivästytti hoitoja ja antoi hampaiden ongelmien edetä.


Pandemia vaikutti voimakkaasti myös nuorten mielenterveyteen, mikä heijastui myös suunhoitorutiineihin. Koronatilanne lisäsi stressiä, ahdistusta ja masennusta, mikä vaikutti myös nuorten motivaatioon huolehtia omasta terveydestään. Hampaiden harjaaminen ja suuhygieniasta huolehtiminen saattoivat jäädä vähemmälle stressin ja huolen vuoksi.


Monilla nuorilla vuorokausirytmi meni sekaisin pandemian aikana, mikä johti epäsäännöllisiin ruokailuaikoihin ja lisääntyneeseen naposteluun. Tämä ruokailutottumusten muutos vaikutti suoraan hampaiden terveyteen.


PITKITTYNEET HOITOVIIVEET


Hammaslääkäripalveluiden viivästyminen voi johtaa siihen, että hoitamattomat kariesongelmat pahenevat. Kun hoitoa ei ole saatu ajoissa, pienet reiät voivat kehittyä isommiksi ongelmiksi, jotka vaativat intensiivisempää hoitoa.


Nuorten pandemia-aikaiset ruokailutottumukset ja suunhoidon rutiinien muuttuminen voivat jäädä pysyviksi, mikä lisää riskiä suun terveyden heikkenemiselle myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää lisätä nuorten ja perheiden suun

terveyteen liittyvää tietoisuutta.


Kampanjan avulla haluamme herättää nuoria ja nuorten vanhempia sekä nuorten kanssa päivittäin työskenteleviä aikuisia. Suun terveyden hyvään oma hoitoon kannustaminen on meidän kaikkien yhteinen velvollisuus. Hyvä suun terveys lähtee jo hyvistä ruokailutottumuksista ja terveellisistä elämäntavoista liikkeelle. Nuoria on hyvä muistuttaa säännöllisten ruokailujen merkitystä ylimääräisten happohyökkäysten

välttämiseksi.


Karies aktiivinen eli runsas hampaiden reikiintyminen


Kariesta aiheuttavat suun bakteerit. Yleisin reikien aiheuttaja on kariesbakteeri mutans- streptokokki. Sen runsas määrä hammasplakissa ja biofilmissä aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Kaiken ikäisillä hampaat reikiintyvät, jollei niistä pidetä huolta. Avoimet kariespesäkkeet eli reiät hampaissa lisäävät muidenkin hampaiden uhkaa reikiintyä merkittävästi. Tämän takia on tärkeää, että mahdollisimman pian puututaan reikiintymiseen paikkaamalla karieksen vaurioittamat hampaat vastaanotolla mieluiten nopeassa tahdissa. Näin saadaan reikiä muodostavien bakteerien määrää vähennettyä välittömästi.


Hammaslääkärin vastaanotolla voidaan myös neuvoa puhdistuksessa, puhdistaa hampaat ja ohjata tarvittaessa tehostettuun puhdistukseen sekä käyttää hampaiden fluorilakkausta.


HYVÄ OMAHOITO TÄRKEÄÄ!


❤️ Kaksi kertaa päivässä aamuin illoin huolellinen harjaus fluoritahnalla, kesto

vähintään kaksi minuuttia.

❤️ Hammasvälien puhdistus vähintään kerran päivässä hammasväliharjalla, -tikulla

tai –lankaimella.

❤️ Ohjeiden mukainen fluorin lisäys hammaslääkärin tai suuhygienistin suosituksella

(Duraphat 5mg/g).

❤️ Lisäksi voi käyttää suuhuuhteita tehostamaan puhdistuksta. Hampaat voi myös

huuhdella vedellä ruokailujen jälkeen.

❤️ Happohyökkäyksen voi myös katkaista käyttämällä xylitoli-tuotteita.

❤️ Lumoral, lääkinnällinen laite, tehostamaan oma hoitoa.


KARIES



Hammaskaries on etenevä sairaus, jossa plakkibakteerien tuottama happo heikentää ja tuhoaa hammaskiillettä. Karies alkaa kiilteen liiallisesta demineralisaatiosta ja voi johtaa hampaan reikiintymiseen sekä lopulta hampaan menetykseen. Vaikka kariesta voidaan ehkäistä, se on maailman yleisin sairaus. Nuorilla on usein kohonnut kariesriski ja tähän vaikuttavat monet tekijät, kuten ruokailutottumukset, suuhygienia, sekä elämäntavat.


Osa suun bakteereista tuottaa sivutuotteena happoja, jotka hajottavat ja vapauttavat hampaan mineraaleja (demineralisaatio). Tämä heikentää kiillettä, mutta sylki auttaa palauttamaan menetettyjä mineraaleja ja vahvistamaan hammasta (remineralisaatio).


Jos ruokavalio sisältää runsaasti sokereita ja/tai suuhygieniasta huolehtiminen on puutteellista, hampaiden pinnalle voi muodostua bakteereista koostuva tahmea kerros eli plakki. Hiilihydraateille altistuessaan plakkibakteerit demineralisoivat kiillettä

jatkuvasti, ja demineralisaatiota tapahtuu nopeammin kuin remineralisaatiota. Mineraalien kokonaismäärä pienenee, mikä johtaa kiilteen tuhoutumiseen.


Varhaisessa vaiheessa karies ilmenee valkoisina laikkuina tai alkavana kariesvauriona hampaan pinnan alla. Vaurio aiheuttaa hampaaseen reiän vasta, kun se on edennyt kiillepinnan läpi. Karieksen edetessä reikä voi laajentua dentiiniin eli hammasluuhun ja myöhemmin hampaan ytimeen asti. Tämä voi aiheuttaa potilaalle vaikeaa kipua ja saattaa lopulta johtaa hampaan menetykseen tai märkäpesäkkeen syntymiseen.



KARIESRISKIN SYYT NUORILLA


Ruokailutottumukset


Sokeripitoiset ja happamat elintarvikkeet, kuten makeiset, virvoitusjuomat ja energiajuomat, ovat nuorten keskuudessa suosittuja. Nämä tuotteet aiheuttavat hampaiden pinnalle happohyökkäyksiä, jotka johtavat kiilteen heikkenemiseen.


Suuhygienia


Monilla nuorilla suuhygienia ei ole riittävällä tasolla. Hampaiden harjaus voi olla epäsäännöllistä tai huolimattomasti kiireessä tehtyä, mikä jättää plakkia hampaan pinnalle. Harjauksen lisäksi myös hammasvälien puhdistus jää usein vähäiselle huomiolle.


Elämäntavat


Nuoret ovat usein kiireisiä koulun ja harrastusten kanssa, jolloin terveelliset elämäntavat voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Ruokavalio voi olla nopeasti saatavaa pikaruokaa, ruokailuajat epäsäännöllisiä ja suun terveyteen liittyvien rutiinien unohtaminen johtavat kariesriskin lisääntymiseen.


Terveyskasvatuksen merkitys


Nuorten terveystottumusten parantaminen edellyttää tehokasta ja kannustavaa terveyskasvatusta. Tärkeässä roolissa on etenkin nuoren omat vanhemmat ja kouluissa opettajat.


Tietoisuuden lisääminen


Koulujen ja terveydenhuollon tulee lisätä tietoa hampaiden hoidosta, sokerin haitoista ja hyvän suuhygienian merkityksestä. Varhaisessa vaiheessa saadut tiedot ja taidot kantavat pitkälle aikuisuuteen.


Vanhempien ja huoltajien rooli


Vanhemmat voivat vaikuttaa merkittävästi nuorten ruokailutottumuksiin ja suuhygieniaan. Kotona ainakin voidaan kiinnittää huomiota yhteiseen ruokailuhetkeen ja sen sisältöön. Yhteiset ruokailuhetket ovat muutenkin tärkeitä, mutta niiden ansiosta nuori oppii syömään monipuolista kotiruokaa. Ruuanlaittoon voi osallistuttaa myös nuoren itsensä mukaan, jolloin niistä voi tulla vielä merkityksellisempiä tapahtumia. Yhteisillä ruokailuilla voidaan myös keskustella terveellisten elämäntapojen tärkeydestä.


KEINOJA KARIEKSEN EHKÄISYYN



Karieksen ehkäisy on sekä yksilön että yhteiskunnan vastuulla.


❤️ Fluorihammastahnan käyttö. Fluori vahvistaa hammaskiillettä ja vähentää karieksen riskiä. Hampaiden harjaaminen fluorihammastahnalla kahdesti päivässä kahden minuutin ajan on peruskeino suojata hampaat.


❤️ Säännölliset hammaslääkärikäynnit. Hammastarkastukset ja fluorilakkaukset auttavat ehkäisemään kariesta ja havaitsemaan alkavat reiät ennen kuin ne pahenevat.


❤️ Terveellinen ruokavalio. Rajoittamalla sokerin käyttöä ja suosimalla ravitsevia elintarvikkeita, kuten hedelmiä, vihanneksia ja täysjyväviljoja, voidaan vähentää kariesriskiä. Myös säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä napostelun vähentämiseksi. Hampaat kestävät viisi kuusi happohyökkäystä päivässä: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on hyvä runko ruokailuille. Janojuomana vesi on paras ja

ruokajuomana maito tai vesi.


KARIEKSEN VAIKUTUKSET YLEISTERVEYTEEN


Karies ei vaikuta pelkästään suun terveyteen, vaan se voi aiheuttaa vakavia yleisterveyteen liittyviä ongelmia.


Kipua ja tulehduksia: Hoitamaton karies voi johtaa hammassärkyyn, ientulehdukseen ja hammasinfektioihin.


Kokonaisvaltainen hyvinvointi: Suun terveys liittyy läheisesti yleisterveyteen. Huono suunterveys voi vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun, ravitsemukseen ja myös itsetuntoon.


Nuorten kohonnut kariesriski on merkittävä terveysongelma, mutta siihen voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Terveystottumuksia parantamalla, tietoisuutta lisäämällä ja ennaltaehkäisevillä toimilla nuoret voivat säilyttää hyvän suun terveyden ja välttyä tai pysäyttää kariesongelman. Yhteistyö koulujen, terveydenhuollon ja perheiden välillä on avainasemassa nuorten hampaiden terveyden tukemisessa.


Kääritään kaikki hihat ja lähdetään yhdessä jokainen omassa vaikuttamisympäristössään tekemään tärkeää valistustyötä nuorten suun terveyden tukemiseksi. Jokainen nuori voi oppia huolehtimaan hampaistaan ja pienet päivittäiset valinnat, kuten sokerin vähentäminen ja huolellinen harjaus, auttavat pitämään suun terveenä pitkällä tähtäimellä.


Karieksen hallinta (Käypä hoito):


❤️Hampaiden huolellinen harjaus fluoritahnalla kahdesti päivässä kahden minuutin ajan

❤️Hammasvälien puhdistus päivittäin yläkouluikäisestä lähtien

❤️Ateriarytmi, johon kuuluvat säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat

❤️Napostelun, sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminen

❤️Veden käyttäminen janojuomana

❤️Terveellisten elintapojen turvaaminen kaikissa elämänvaiheissa


Ellei karieksen hallinta onnistu pelkästään terveellisten elintavoin ja omahoidon keinoin, selvitetään reikiintymisen syyt ja suunnitellaan sen perusteella yksilöllinen karieksen hallintasuunnitelma.


Potilaan omahoidon tehostamiseen voivat kuulua:


❤️ Hampaiden puhdistamisen tehostaminen siten, että potilasta ohjataan

kiinnittämään erityistä huomiota kohtiin, joissa on eteneviä, alkavia kariesvaurioita tai

jäännösplakkia.

❤️ Puhkeavien hampaiden puhdistamisen tehostaminen.

❤️ Ruokavalion muokkaaminen hampaille terveelliseksi esim. Ruokapäiväkirjan

havaintojen perusteella.

❤️ Ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen ruokailukerran päätteeksi ( yhteensä 5

g/pvä)

❤️ Lisäfluoridi omahoitoon yksilöllisen suunnitelman mukaan esim. Suurentamallahammastahnan käyttömäärää tai käyttötiheyttä tai ottamalla käyttöön fluoritabletit, - huuhteet tai –geeli. Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi ohjata 16 vuotta täyttäneen käyttämään 5000 ppm:n fluorihammastahnaa päivittäisessä omahoidossa. Vastaanotolla tehtäviä alkavien vaurioiden etenemisen pysäytystoimenpiteitä voivat olla paikalliset fluorikäsittelyt, pysyvien poskihampaiden pinnoittaminen lapsilla ja nuorilla.




Lähteet: Käypä hoito, Duodecim, Colgateprofessional

60 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page