Hammashoitopelko ja sen kohtaaminen - näin luomme turvallisen hoitokokemuksen
- Hakunilan Hammas
- 1.10.
- 5 min käytetty lukemiseen
Syksy on hyvä aika kiinnittää huomiota omaan terveyteen. Lyhenevät päivät ja kiireinen arki voivat joskus kuormittaa, joten omasta jaksamisesta ja kokonaisvaltaisesta terveydestä on tärkeää huolehtia. Suun ja hampaiden terveydellä on tässä iso rooli, mutta monelle juuri hammaslääkäriin hakeutuminen on se haastavin askel. Me uskomme, että siellä missä pelko kohdataan, syntyy hymy.
Tässä blogitekstissä käsittelemme, miksi hammashoitopelko on niin yleistä, miten me kohtaamme pelkopotilaat ja millaisia keinoja hoitokokemuksen helpottamiseen on. Tehdään lopuksi myös pieni katsaus ajankohtaisiin asioihin ja syksyn tuleviin teemoihin.
Hammashoitopelko on yleistä
Tutkimusten mukaan lähes joka toinen pelkää hammashoitoa jonkin verran, mutta pystyy pelosta huolimatta käymään hammaslääkärissä. Joka kymmennes taas pelkää niin paljon, että jättää kokonaan käymättä hammaslääkärissä. Kun hammaslääkärissä käyminen pelottaa, voi helposti kokea olevansa yksin asian kanssa. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että et ole kokemuksiesi kanssa yksin, ja juuri siksi olemme kehittäneet oman palvelumallin pelkääville potilaille.
Meillä hammashoitopelkoa ei sivuuteta, vaan jokaisen potilaan tunteet ja pelot otetaan todesta. Hammashoitopelkoa ei tarvitse peitellä tai hävetä. Meille potilaan pelko on yhtä tärkeä huomioitava asia kuin itse hoito. Tavoitteenamme on yhdessä löytää juuri sinulle toimivat keinot pelon lievittämiseksi, jotta hoito onnistuu turvallisesti ja mahdollisimman mukavasti.
Miten pelkopotilaan palvelumalli sai alkunsa?
Pelkopotilaiden kohtaaminen on aina ollut tärkeä osa toimintaamme. Vuonna 2020, melkein tasan viisi vuotta sitten, kehitimme Hakunilan Hammaslääkäriasemalla asiakkaiden tarpeista lähtöisen pelkopotilaiden palvelumallin. Tuolloin tavoitteena oli rakentaa hoitopolku, jossa pelkäävän potilan tunteet, toiveet ja hoitotahti otetaan huomioon konkreettisesti. Tavoitteenamme oli luoda käytäntöjä, jotka vähentävät jännitystä, luovat turvaa ja mahdollistavat onnistuneet hoitokäynnit myös silloin, kun pelko on suuri.
Viiden vuoden aikana palvelumalli on vahvistunut lukuisten merkityksellisten kohtaamisien myötä vastaanotolla. Potilaiden tarpeet sekä avoin vuorovaikutus henkilökunnan ja potilaan välillä on lisännyt ymmärrystämme siitä, mitä pelkäävä potilas tarvitsee. Hoidon ytimessä on yhä lupaus siitä, että meillä hammashoitopelko otetaan todesta, ja että jokainen saa tulla kuulluksi, kohdatuksi ja hoidetuksi turvallisesti, lempeästi ja kiireettömästi. Pelkäävän potilaan kohtaaminen on henkilökunnalle sydämen asia. Palvelumallin räätälöinnin takana ovat psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Pirhonen sekä hammashoitaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Katri Hyytiäinen.
Hammaslääkäri Markku Pirhosella on rauhallinen ote hoitotyöhön ja hänellä on yli 30 vuoden vankka kokemus alalta. Hoidon aikana hän pitää potilaan ajantasalla tapahtumista ja varmistaa, että potilaalla on aina turvallinen olo.
Vuoden alussa hammaslääkäreiden toimenpidekoodistoon on lisätty uusi, pelkäävien potilaiden tunnistamista ja hoitoa koskeva koodisto. Uudistus on tärkeä ja osoittaa, että hammashoitopelkoon liittyvä tuki ja hoito on nyt virallisesti tunnustettu osaksi hammashoidon työtä. (Oulun Yliopisto 2025.) Samalla uudistus vahvistaa ajatusta, jonka äärellä olemme jo useamman vuoden tehneet tavoitteellisesti työtä: pelkopotilaiden syvällinen auttaminen.
Millasia konkreettisia keinoja pelon lievittämiseen on?
Tarkastellaan seuraavaksi, mitä palvelumalli käytännössä tarkoittaa meidän vastaanotollamme. Meille on mahdollista varata maksuton tutustumiskäynti, jonka aikana kartoitetaan pelon astetta, mahdollisia syitä pelon syntymiselle ja keskustellaan keinoista sen ylipääsemiseksi. Tavoitteena on saada pelko hallintaan, jotta se ei estäisi hammashoitoon hakeutumista.
Tutustumiskäynnin aikana on myös mahdollisuus tutustua vastaanottotiloihin ja henkilökuntaan ilman, että hammashoitoa vielä tehtäisiin. Tämän tarkoituksena on madaltaa kynnystä, sillä uusi ympäristö ja tuntemattomat ihmiset ovat usein yksi jännityksen lähde.
Maksuton tutustumiskäynti on kestoltaan 45 minuuttia. Lisäksi käynnin tarkoituksena on kartoittaa, hyötyisikö asiakas ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin konsultaatiosta. Terapiassa voi käydä 1-5 terapiatuntia (45 min), jossa terapeutti työskentelee asiakkaan kanssa omalla vastaanotollamme. Varaa aika maksuttomalle tutustumiskäynnille ottamalla yhteyttä kotisivujen lomakkeen kautta hakunilanhammas.fi/yhteystiedot tai soittamalla meille 09 876 5431. Yhdessä yli pelkojen!
Olemme panostaneet vastaanottotilojen sekä hoitohuoneen viihtyvyyteen. Moni pelkäävä potilas on yllättynyt meille saapuessaan, sillä tilat tuntuvat enemmänkin rauhoittavalta kohtaamispaikalta, kuin perinteiseltä hoitohuoneelta. Rauhalliset sävyt, pehmeät materiaalit ja lempeä tunnelma tukevat turvallisuuden tunnetta, jonka haluamme sinulle välittää. Myös kivulievitys on keskeinen osa miellyttävää hoitokokemusta. Meillä on käytössä tehokkaat ja nykyaikaiset puudutusmenetelmät sekä uudet instrumentit ja hoitolaitteet. Joissakin tapauksissa jännityksen hillitsemiseksi voi olla hyödyllistä käyttää myös esilääkitystä ennen hoitoa.
Hoitokäynnin aikana pelkäävä potilas voi rentoutua viltin alla, katsella rauhoittavia luontokuvakortteja tai käyttää vastamelukuulokkeita. Psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Pirhonen voi potilaan halutessa tulla mukaan hoitotilanteeseen, ja pitää kädestä kiinni. Potilaalla voi olla mukana myös oma turvaesine tai pehmolelu.
Pelkopotilaiden palvelumallin yhteydessä käytämme tunnistetta #hammasharmoniaa. Meille #hammasharmoniaa merkitsee hoitokokemusta, jossa huomioidaan muutkin kuin hampaat: myös mieli, tunteet ja se, miltä vastaanotolla oleminen tuntuu. Me uskomme, että hyvä hoitokokemus ei synny vain teknisesti onnistuneesta hoidosta, vaan myös siitä, että ympäristö on rauhallinen, tilat viihtyisät ja kohtaaminen aidosti lempeä.
Lainaus erään pelkopotilaan palautteesta
Moni, joka tulee meille ensimmäistä kertaa, kertoo saman tarinan. Pelko on ehtinyt kasvaa vuosien ajan, ja jo pelkkä ajan varaaminen tuntuu suurelta askeleelta. Alla on erään pelkopotilaan anonyymi palaute.
"Tänne on helppo tulla, ja pelosta huolimatta hoitoajan peruttaminen ei tulisi mieleenkään. Täällä saa olla täysin oma itsensä eikä tarvitse esittää mitään muuta. Saa pelätä."
Traumasensitiivisyys
Hammaslääkärikäynti voi nostaa esille negatiivisia tunteita liittyen aikaisempiin vaikeisiin tai jopa traumaattisiin kokemuksiin, olivatpa ne peräisin lapsuudesta, kielteisistä hoitokokemuksista tai jostain aivan muusta elämäntilanteesta. Vaikeat kokemukset ja traumat voivat nousta esille hammashoitotilanteessa, vaikka traumoilla ei olisi suoraa yhteyttä juuri suun terveydenhuoltoon. Traumasensitiivinen hoitotyö tarkoittaa, että hoitohenkilökunta ymmärtää näiden kokemusten vaikutuksen potilaan tunteisiin ja reagointiin, ja ottaa ne huomioon jokaisessa kohtaamisessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena on minimoida yleisiä hammashoitoon liittyviä triggereitä, kuten hallinnan menetystä, kipuun liittyvää pelkoa tai yllättäviä tilanteita. Mahdollisia triggereitä on lukuisia määriä, joten tavoitteena on luoda mahdollisimman turvalliselta tuntuva ympäristö, jokainen aisti huomioiden.
Kun hampaita puuttuu - näin protetiikka tukee suun terveyttä
Protetiikalla tarkoitetaan hammaslääketieteessä hampaiden tai suun rakenteiden korvaamista keinotekoisilla ratkaisuilla silloin, kun omia hampaita on menetetty tai ne ovat vaurioituneet niin, ettei niitä voida enää hoitaa tavallisin keinoin. Protetiikan avulla voidaan palauttaa purentaa, parantaa suun toimintaa ja ulkonäköä sekä lisätä elämänlaatua.
Prooteettisessa hoidossa hampaita korvataan irrotettavilla ja kiinteillä proteeseilla. Protetiikkaan kuuluvat esimerkiksi kruunut ja sillat, joilla yksittäinen tai useampi hammas korvataan tai vahvistetaan. Puuttuva hammas voidaan korvata myös hammasimplantilla, jolloin pieni ruuvi korvaa puuttuvan hampaan juuren. Juuren luuduttua valmistetaan implanttikruunu eli näkyvä hammas. Myös irtoproteesit, kuten osa- tai kokoproteesit tulevat kyseeseen, kun useampi hammas puuttuu.
Hammasteknikon rooli proteettisessa hoidossa
Protteettinen hoito on usein yhteistyötä hammaslääkärin ja hammasteknikon välillä. Hammaslääkäri suunnittelee ja toteuttaa hoidon kliinisen osuuden eli tutkii suun, tekee tarvittavat valmistelut ja kiinnittää lopullisen protettisen ratkaisun suuhun. Hammasteknikko puolestaan valmistaa tarvittavan proteesin laboratoriossa ja vastaa siitä, että proteesi on toimiva, kestävä ja luonnollisen näköinen.
Hakunilan Hammaslääkäriaseman naapurissa toimii Hammaslaboratorio Etuhammas. Olemme tehneet yhteistyötä Etuhampaan kanssa proteettisissa hoidoissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan.
Koko Suomi harjaa -kampanja
Valtakunnallinen teemaviikko käynnistyy maanantaina 6.10. Kampanja on hammaslääkäriliiton järjestämä vuosittainen kampanja, jonka tavoitteena on muistuttaa kaikkia suomalaisia hampaiden harjaamisen tärkeydestä. Hampaat harjataan kahdesti päivässä fluoritahnalla. Hakunilan Hammaslääkäriasema haluaa olla mukana muistuttamassa hyvän suuhygienian tärkeydestä niin valtakunnallisen teemaviikon aikana kuin ympärivuotisesti. Jos kaipaat apua ja vinkkejä suunterveyden ylläpitoon arjessasi, voit aina kääntyä puoleemme!
