Elokuu - lohkeama lomamuistona?
- Hakunilan Hammas
- 13.8.
- 4 min käytetty lukemiseen
Vastaanotolla on pyörähtänyt arki käyntiin kesäloman jälkeen hyvillä mielillä ja mukavan kiireisesti. Kesäloman jälkeen kesäherkut saattavat muistuttaa olemassaolostaan hampaissa ja arkeen palatessa onkin hyvä palata takaisin tuttuihin rutiineihin myös hampaiden hoidossa. Tässä blogitekstissä käydään läpi vastaanoton tunnelmia kesäloman jälkeen, hampaiden lohkeamia sekä niiden korjaamista, pohditaan häpeän roolia osana hammashoitopelkoa sekä kerrataan tehokas hampaiden kotihoitorutiini. Lue blogitekstistä myös, miksi hammastahnan fluoripitoisuus kannattaa tarkistaa ja miksi ksylitoli on hyväksi hampaille!
Lomalta palattu Hakunilan Hammaslääkäriasemalla
Palasimme kesälomalta rentoutuneina ja innokkaina vastaanottamaan potilaita. Asema on avoinna normaalisti, ja mikä onni, että meitä on pidetty kiireessä! Kiitos siitä asiakkaillemme.🧡 Kesäloman aikana vastaanotolle asennettiin uusi hoitotuoli, ja sitä olemmekin saaneet jo parin viikon ajan ihastella. Myös välinehuollossa on tapahtunut uudistuksia, kun uusi autoklaavi ja kuumasaumaja otettiin käyttöön. Uudet laitteet ja hoitotuoli tuovat tekemiseen mukavasti lisäpotkua ja työ sujuu rennosti, mutta tehokkaasti. Uudessa hoitotuolissa on kaunis, maanläheinen sävy, jonka toivomme rauhoittavan potilasta hoitotilanteessa.
Lohkeamat yleisiä kesällä - miksi näin on?
Kesän aikana lohjenneiden hampaiden määrässä huomataan usein selkeä piikki. Kesälomien aikana herkut, juhlat ja kiireettömät hetket voivat koetella purukalustoa. Esimerkiksi kovien karkkien pureskelu, jäätelön mukana tulevat kovettuneet suklaapalat, sitkeät grilliruuat tai hampaiden käyttö satunnaisesti "työkaluna", altistavat hampaita lohkeamille. Kesäaikaan myös useat ulkopelit ja urheilulajit voivat altistaa tapaturmille. Lohkeama lomamuistona on ikävä, mutta kovin yleinen vaiva.
Pienestä lohkeamasta syvempään vaurioon
Lohkeama voi olla pieni kiilteen reunasta irronnut pala, joka ei välttämättä aiheuta kipua, mutta voi kerätä bakteereja ja kuluttaa hammasta lisää. Toisinaan lohkeama voi ulottua syvemmälle, jolloin dentiini eli hammasluu tai jopa hampaan hermo paljastuu. Tällöin oireena on usein vihlonta, kipu ja herkkyys kylmälle tai kuumalle. Myös vanhojen hammaspaikkojen reunat voivat murtua, mikä altistaa hampaan jatkovaurioille.
Mitä tehdä, jos hammas lohkeaa?
Lohkeama kannattaa aina käydä arvioimassa hammaslääkärillä mahdollisimman pian. Pienet lohkeamat voidaan usein korjata yhdellä käynnillä muovitäytteellä tai kiilteen hionnalla. Laajemmat lohkeamat saattavat vaatia hammaskruunun tai juurihoidon. Itsehoitona lohkeaman sattuessa kannattaa välttää pureskelua lohjenneella puolella, pitää huolta suuhygieniasta ja vältää kovia ja tahmeita ruokia. Pieneen lohkeamaan voi myös ensiapuna hankkia apteekista saatavaa väliaikaista paikka-ainetta. Hammaslääkäriin on kuitenkin hakeuduttava mahdollisimman pian. Muista noudattaa paketin mukana tulleita ohjeita ja suosituksia.
Hampaiden lohkeamat voidaan useimmiten korjata tehokkaasti kuntoon. Mitä nopeammin lohkeaman satuttua hakeudutaan hoitoon, sitä helpompi ja kestävämpi korjaus on mahdollista tehdä. Nykyiset paikkausmateriaalit ja keraamiset ratkaisut voivat palauttaa hampaan lähes ennalleen: sekä ulkonäön että purentatoiminnan. Alla kuvassa esimerkki yläetuhampaan lohkeaman korjauksesta.
Häpeä voi viivästyttää hammashoitoon hakeutumista
Hampaiden fyysiset vauriot, kuten lohkeamat, kulumat ja värjäymät saadaan usein korjattua. Monelle fyysiset vauriot tuovat kuitenkin mukanaan myös psyykkisiä seurauksia. Näistä harvemmin puhutaan hammashoidon yhteydessä, mutta ne ovat merkittävä osa potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jo pieni näkyvä fyysinen vaurio voi saada välttelemään nauramista, syömistä muiden seurassa tai jopa hakeutumista hammaslääkäriin. Tämä liittyy häpeän tunteeseen ja pelkoon siitä, että oma ulkonäkö tai suun kunto kertoisi jotain negatiivistä itsestä.
Moni lykkää hammashoitoa, koska pelkää tulevansa arvostelluksi. Taustalla voi olla esimerkiksi menneisyyden huonot kokemukset tai arvostelun kohteeksi joutuminen. Tämä on inhimillistä, mutta valitettavasti hoidon viivästyminen usein pahentaa vaurioita ja lisää kustannuksia. Hammaslääkärin näkökulmasta tavoitteena on aina tukea potilasta, ei tuomita. Pieni lohkeama tai suurempi hoitotarve ei määritä ihmistä, mutta hoitamattomina vaivat voivat rajoittaa elämänlaatua ja hyvinvointia.
Hammashäpeä on usein merkittävä, mutta aliarvioitu osa hammashoitopelkoa. Häpeän taustalla voi olla kokemus huonokuntoisista hampaista, lohkeamista, karieksesta, värimuutoksista, puuttuvista hampaista tai epämiellyttäväksi koetusta hengityksestä. Potilas saattaa pelätä hammaslääkärin arvostelua, mikä johtaa hoitoon hakeutumisen lykkäämiseen. Tämä psykologinen este voi olla yhtä merkittävä kuin pelko poraamisesta, puudutuksesta tai kivusta.
Kun hammashoitoväli venyy, riski akuuttiin hoitotarpeeseen kasvaa. Hoitamattomina useat suunterveyden sairaudet voivat edetä pitkällekin ilman suurempia oireita. Esimerkiksi karies eli hampaan reikiintyminen etenee joskus täysin oireettomasti ja voi hoitamattomana edetä dentiiniin eli hammasluuhun ja lopulta pulpaan eli hampaan ytimeen. Hammasytimen tulehdus eli pulpiitti taas voi olla hyvin kivulias ja vaatia juurihoitoa. Myös iensairaudet, kuten ientulehdus gingiviitti ja hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti voivat edetä pitkään ilman kipua. Oireet voivat ilmetä vasta myöhemmässä vaiheessa äkillisenä turvotuksena, paiseena tai hampaan liikkuvuutena, kun hampaan kiinnitys luuhun on heikentynyt.
Ennaltaehkäisy ja luottamuksen rakentaminen
Tietoisuus suunsairauden synnystä ja etenemisestä lisää mahdollisuuksia ehkäistä ne jo varhaisessa vaiheessa. Hampaiden hoidossa ennaltaehkäisy on avainasemassa. Kun ymmärtää riskitekijät, voi arjessa tehdä pieniä hyviä valintoja, jotka tukevat suunterveyttä pitkällä aikavälillä. Säännöllinen hammastarkastus, yksilöllinen ehkäisevä hoitosuunnitelma ja avoin keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa voi katkaista häpeän ja pelon kierteen. Ammattitaitoinen hammaslääkäri lähestyy jokaista potilasta ilman arvostelua ja ymmärtää, että jokainen vastaanotolle hakeutuminen on askel kohti parempaa suunterveyttä ja elämänlaatua.
Ennaltaehkäisy alkaa kotona - arjen rutiineilla kohti tervettä hymyä
Kun arki taas alkaa kesälomien jälkeen, on hyvä hetki tarkistaa omat suunhoitotottumukset. Tehokkaan kotihoitorutiinin perusta on yksinkertainen: puhdista hammasvälit päivittäin ja harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan fluorihammastahnalla. Moni hyötyy sähköhammasharjasta, joka poistaa plakkia tehokkaasti ja auttaa harjaamaan suositellun kahden minuutin ajan.
Jos hammastahna on päässyt loppumaan, on uutta hankkiessa myös hyvä tarkistaa, että hammastahnassa on suositeltu määrä fluoria. Fluori vahvistaa hampaiden kiillettä ja suojaa niitä happohyökkäyksiltä. Suositeltu fluorin määrä aikuisille on yleensä 1450 ppm (miljoonasosaa). Fluoripitoisuuden voi tarkistaa hammastahnapakkauksen ainesosaluettelosta tai erillisestä merkinnästä, jossa lukee esimerkiksi "Fluoride 1450 ppm", "NaF 0,32 %" tai "Sodium Fluoride 1450 ppm". Kun valitset hammastahnaa, tarkista tämä tieto pakkauksesta – näin varmistat, että saat harjauksesta parhaan mahdollisen suojan.
Hammasvälien putsaaminen on yhtä tärkeää kun hampaiden harjaaminen. Hampaiden välit ovat alueita, joihin hammasharjan harjakset eivät yllä. Sinne kertyy helposti plakkia eli pehmeää bakteeripeitettä, joka syntyy ruoan ja juoman sokerien sekä suun bakteerien yhteisvaikutuksesta. Jos plakkia ei poisteta päivittäin esimerkiksi hammaslangalla, se voi kovettua hammaskiveksi. Hammaskivi on kovettunutta plakkia, joka ärsyttää ikeniä, aiheuttaa ientulehdusta ja toimii usein bakteerikerrostumien kiinnittymispintana. Päivittäinen hammasvälien putsaaminen on tehokkain tapa estää näiden ongelmien kehittyminen. Jos hammasvälejä ei putsaa, jää noin kolmasosa hampaiden pinnoista kokonaan puhdistamatta.
Ksylitoli - pieni pala makeaa suojaksi
Aterioiden jälkeen kannattaa käyttää ksylitolivalmisteita, kuten purukumia tai pastilleja, noin 5 grammaa päivässä jaettuna useaan käyttökertaan. Ksylitoli on luonnossa esiintyvä sokerialkoholi, joka maistuu makealta, mutta ei ravitse suun kariesta aiheuttavia bakteereja. Päinvastoin, se heikentää niiden kasvua ja auttaa neutraloimaan suun happoja, jolloin hampaan kiille saa aikaa vahvistua aterian jäljiltä. Lisäksi ksylitoli lisää syljeneritystä, mikä auttaa huuhtomaan pois ruokajäämiä ja ylläpitämään suun pH-tasapainoa.
Pienillä, johdonmukaisilla päivittäisillä teoilla, kuten harjauksella, hammasvälien puhdistuksella ja ksylitolin käytöllä, voi merkittävästi vähentää useiden suunterveyden sairauksien riskiä.
