Hyvä suunterveys läpi elämän - maailman suunterveyspäivä 2026

Maaliskuu ja kevät on taas alkanut, mikä tarkoittaa, että maailman suunterveyspäivä lähestyy. Maailman suunterveyspäivää vietetään vuosittain maaliskuun 20. päivä. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta suunterveyden merkityksestä sekä kannustaa ihmisiä ympäri maailmaa huolehtimaan suunterveydestään kokonaisvaltaisesti. Lue, miten hyvää suunterveyttä ylläpidetään eri elämänvaiheissa, millainen on tehokas suun omahoitorutiini ja mikä arvonta on taas pian käynnistymässä sosiaalisen median tileillämme!

Suunterveys kuuluu jokaiseen elämänvaiheeseen.

Maailman suunterveyspäivän tavoitteena on tarjota ihmisille tietoa, käytännön keinoja ja rohkaisua oman suunterveyden ylläpitämiseen. Samalla päivä muistuttaa siitä, että hyvä suunterveys on olennainen osa kokonaisterveyttä. Terve suu vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme: syömiseen, puhumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen elämänlaatuun.

Vuoden 2026 Maailman suunterveyspäivä nostaa esiin suunterveyden merkityksen kaikissa elämänvaiheissa aina syntymästä ikääntymiseen saakka. Suun hyvinvointi on tärkeä osa kokonaisterveyttä koko elämän ajan, ja hyvät suunhoitotottumukset kannattaa omaksua jo varhain.

Maailman suunterveyspäivän kansainvälinen “Happy Mouth” -kampanjateema käynnistyi vuonna 2024. Kolmen vuoden kokonaisuus huipentuu vuoden 2026 teemaan "A Happy Mouth is A Happy Life". Kampanja nostaa esiin suunterveyden merkityksen elämän kaikissa vaiheissa.

Suunterveyden merkitys

Hyvä suunterveys on paljon muutakin kuin pelkkää hampaiden hoitamista: se on olennainen osa kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Terve suu tukee arjessa toimintakykyä, elämänlaatua ja mahdollistaa monipuolisen ravinnon nauttimisen ilman kipua. Huono suunterveys voi vaikuttaa laajasti koko elimistöön ja kytkeytyä useisiin yleisiin kansansairauksiin.

Koska monet suun sairaudet etenevät hiljaisesti ja voivat olla oireettomia, ne saattavat heikentää sekä suun että koko kehon terveyttä huomaamatta. Suun tulehdukset voivat levitä suun alueelta myös muualle kehoon ja vaikuttaa koko elimistön toimintaan. Tulehdus voi kulkeutua verenkierron kautta, aktivoida immuunijärjestelmää tai välittyä bakteerien hajotessa vapautuvien myrkkyaineiden, endotoksiinien, kautta. Näiden mekanismien seurauksena suun tulehdukset voivat aiheuttaa niin sanottua hiljaista, matala-asteista tulehdusta koko kehossa ja olla mukana vaikuttamassa useiden muiden sairauksien kehittymiseen.

Suunterveyttä ylläpidetään parhaiten terveellisillä elämäntavoilla. Tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen ruokarytmi yhdessä napostelun välttämisen kanssa tukevat suun terveyttä, ja päivittäinen hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistaminen pitävät suun kunnossa. Myös säännölliset käynnit hammaslääkärillä ja suuhygienistillä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ovat tärkeä osa pitkäaikaista suun hyvinvointia.

Hyvä suunterveys on olennainen osa koko kehon hyvinvointia.

Mitä hyvä suunterveys tarkoittaa eri elämänvaiheissa?

Raskaus

Hyvä suunterveys on tärkeää jokaisessa elämänvaiheessa. Yksi näistä vaiheista on raskaus, jolloin suun terveydestä huolehtiminen on erityisen merkityksellistä sekä odottavalle vanhemmalle että syntyvälle lapselle.

Raskauden aikana hormonitasoissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa myös suun terveyteen. Ikenet saattavat tulehtua tavallista herkemmin ja vuotaa helpommin verta. Lisäksi suun happamuus voi lisääntyä, mikä kasvattaa hampaiden reikiintymisen riskiä. Siksi huolellinen päivittäinen suuhygienia, kuten hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus, sekä terveelliset ruokatottumukset ovat raskauden aikana erityisen tärkeitä.

Myös ruokailutottumukset voivat muuttua raskauden aikana. Välipaloja saatetaan syödä tavallista useammin, mikä lisää hampaiden happohyökkäysten määrää. Lisäksi runsas pahoinvointi tai oksentelu voi lisätä suun happamuutta ja altistaa hampaita eroosiolle. Suun happamuutta voi tasapainottaa esimerkiksi syömällä pienen palan juustoa aterian jälkeen tai juomalla lasin maitoa.

Perheen suuhygienialla on suuri merkitys myös vauvan suunterveydelle. Suun haitalliset bakteerit voivat tarttua syljen välityksellä, minkä vuoksi hyvistä suunhoitotottumuksista kannattaa huolehtia koko perheessä. Ksylitolin säännöllinen käyttö jo raskausaikana voi vähentää hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrää ja siten pienentää niiden tarttumisen riskiä lapseen.

Suu ja hampaat on hyvä tarkistuttaa hammaslääkärissä jo raskautta suunniteltaessa tai viimeistään raskauden alkuvaiheessa. Raskauden aikana voidaan tehdä suun perustutkimus ja ennaltaehkäiseviä hoitoja. Tarvittaessa myös korjaavaa hoitoa voidaan tehdä turvallisesti, yleensä raskauden keskivaiheessa. Kiireelliset suun vaivat hoidetaan aina raskauden vaiheesta riippumatta.

Vauvat

Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat yleensä noin 6 kuukauden iässä, ja hampaiden harjaus tulee aloittaa heti ensimmäisen hampaan ilmestyttyä pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Maitohampaiden hyvä hoito tukee myös pysyvien hampaiden terveyttä ja purennan normaalia kehitystä, joten sokeripitoisia juomia ja välipaloja kannattaa välttää.

On tärkeää ehkäistä suun bakteerien siirtymistä aikuiselta lapselle esimerkiksi käyttämällä lapselle omaa lusikkaa ja puhdistamalla tutti juoksevalla vedellä. Huoltajien säännöllinen ksylitolin käyttö voi vähentää kariesbakteerin tarttumisen riskiä.

Tutin käyttöä suositellaan vähennettäväksi 6–8 kuukauden iässä ja sen käytön lopettamista suositellaan viimeistään lapsen 2-vuotissyntymäpäivään mennessä. Näin voidaan tukea hampaiston normaalia kasvua ja ehkäistä tutin pitkäaikaisen käytön mahdollisia haittoja purennan kehitykselle, kuten avopurentaa.

Lapset ja nuoret

Hyvät ruokailutottumukset ovat keskeisiä lapsen ja nuoren hampaiden terveydelle. Napostelun välttäminen ja makeiden herkkujen nauttiminen mieluiten aterioiden yhteydessä vähentävät reikiintymisen riskiä. Vesi on paras janojuoma, kun taas sokeriset ja happamat juomat, kuten virvoitus-, energia- ja light-juomat sekä monet mehut altistavat hampaita eroosiolle ja reikiintymiselle.

Hyvän suuhygienian ylläpitäminen on yhtä tärkeää kuin hyvät ruokailutottumukset. Lapsen hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Harjaustuloksen tarkistaminen yläkouluikään saakka tukee hyvien suunhoitotottumusten oppimista. Hammasvälien puhdistus kannattaa aloittaa noin 10–12-vuotiaana. Vastapuhjenneet hampaat vaativat erityistä huolellisuutta, sillä ne reikiintyvät herkästi.

Murrosiässä hormonit ja elintavat vaikuttavat entistä enemmän hampaisiin. Makeisten, energiajuomien ja herkästi epäsäännöllisen suuhygienian yhdistelmä lisää reikiintymisen riskiä nuorilla. Tässä vaiheessa terveellisten tottumusten vahvistaminen on erityisen tärkeää. Vanhempien näyttämä esimerkki ja tietoisuus hyvästä suun omahoidosta on tärkeää. Säännöllinen harjaus, ksylitolin käyttö ja kohtuullinen sokerin saanti tukevat hampaiden pysymistä terveinä läpi nuoruuden.

Aikuiset

Kuten aivan pienestä vauvasta asti aina lapsuuteen ja nuoruuteen, on myös aikuisiällä hyvän suunterveyden keskeisimmät kulmakivet hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokailutottumukset ja elämäntavat. Lisäksi aikuisiällä korostuu vastuu oman suunterveyden tarkastamisesta säsännöllisesti hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolla.

Suunterveyden ylläpito vaatii myös säännöllisiä hammaslääkärikäyntejä yksilöllisen tarpeen mukaan, jotta hampaiden reikiintymistä, iensairauksia ja muiden yleissairauksien suunterveysvaikutuksia voidaan seurata ja hoitaa ajoissa.

Tilastot osoittavat, että suunsairaudet ovat yleisiä aikuisilla: lähes joka viidennellä aikuisella esiintyy reikiintymistä, ja iensairauksia on lähes kahdella kolmasosalla miehistä ja yli puolella naisista. Näin ollen aikuisten suunterveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä hyvä omahoito yhdessä ammattilaisen ohjauksen kanssa vähentää sairauksien riskiä ja tukee koko perheen suunterveyttä.

Ikääntyvät

Ikääntyneelle hyvä suunterveys on tärkeä osa hyvinvointia. Kun suu voi hyvin, syöminen, puhuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen sujuvat helpommin. Suunterveys vaikuttaa myös koko kehon terveyteen.

Monet sairaudet ja lääkitykset voivat heijastua suun kuntoon, joten suusta huolehtiminen on tärkeää. Jos ikääntynyt ei pysty itse huolehtimaan suun tai hammasproteesien puhdistuksesta, apua tarvitaan läheisiltä tai hoitohenkilökunnalta. 

Ikääntyessä suussa tapahtuu luonnollisia muutoksia. Syljeneritys vähenee, limakalvot ohenevat ja purentavoima heikkenee, mikä voi lisätä suun sairauksien riskiä. Hampaat harjataan aamuin illoin pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Myös hammasvälit, kieli ja mahdolliset hammasproteesit tulee puhdistaa päivittäin. Näin estetään plakin kertymistä, joka voi aiheuttaa ientulehdusta, parodontiittia ja hampaiden reikiintymistä.

Suun kuivuus on yleistä ikääntyneillä, mutta ikä ei yksin aiheuta sitä. Usein syynä ovat sairaudet tai niiden hoitoon käytettävät lääkkeet. Sylki suojaa suuta ja huuhtoo bakteereita. Kun sylkeä on vähemmän, suun tulehdukset, reikiintyminen sekä puhumisen ja nielemisen vaikeudet voivat lisääntyä. Kuivaa suuta voi helpottaa juomalla vettä säännöllisesti ja lisäämällä syljen eritystä esimerkiksi ksylitolituotteilla. Myös hyvä suuhygienia ja säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeitä.

Jos hampaita puuttuu, hammasproteesit ovat tärkeä apu syömisen, puhumisen ja hyvän elämänlaadun ylläpitämisessä. Ne auttavat säilyttämään purentakyvyn, tukevat kasvojen muotoa ja tekevät arjesta mukavampaa. Naapurimme, Etuhammas Hammaslaboratorio, valmistaa yksilölliset hammasproteesit takuutyönä, luonnollisella lopputuloksella. 🧡

Tehokas, mutta yksinkertainen suunhoitorutiini

Hyvä suuhygienia on keskeinen osa aikuisten terveyttä ja hyvinvointia. Pienet päivittäiset teot ehkäisevät hampaiden reikiintymistä, iensairauksia ja suun haitallisten bakteerien kertymistä. Tässä tehokas, mutta yksinkertainen rutiini!

1. Hammasvälien puhdistus päivittäin

Hammasvälit kannattaa puhdistaa päivittäin ennen hampaiden harjausta, esimerkiksi hammasväliharjalla, hammaslangalla tai -tikulla. Hammasvälien huolellinen puhdistus poistaa plakkia ja ruokajäämiä, joita harja ei tavoita, ja vähentää merkittävästi reikiintymisen ja iensairauksien riskiä.

2. Hampaiden harjaus kahdesti päivässä

Hampaat tulisi harjata kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, jonka fluoridipitoisuus on 1450 ppm. Sähköhammasharja tehostaa plakin poistumista erityisesti takahampaista ja vaikeasti saavutettavista kohdista. Harjaa kaikki hampaat ja purupinnat huolellisesti noin kaksi minuuttia.

3. Kielen puhdistus

Kielen pinnalle kertyy haitallisia bakteereja, jotka voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä ja edesauttaa plakin muodostumista. Kielen puhdistaminen esimerkiksi kielenpuhdistajalla on erinomainen lisä päivittäiseen rutiiniin.

4. Suuvesien käyttö tarvittaessa

Suuvedet eivät ole välttämätön osa päivittäistä rutiinia, mutta ne voivat tuoda lisähyötyä esimerkiksi kuivan suun tai ientulehduksen hoitoon. Kannattaa valita erityisesti näihin vaivoihin tarkoitettuja tuotteita, ja välttää alkoholipitoisia versioita, jotka voivat kuivattaa suuta.

Seuraa somessa ja liity jälleen mukaan kampanjaan!

Seuraa somessa, niin pääset osallistumaan tulevaan arvontaan!

Maailman suunterveyspäivä on näkynyt sosiaalisen median tileillämme maaliskuun aikana. Lisäämme tietoisuutta suunterveyden merkityksestä ja jaamme vinkkejä sen edistämiseen elämän kaikissa vaiheissa.

Maailman suunterveyspäivänä 20.3. julkaisemme jo perinteeksi muodostuneen, hampaita värisyttävän arvonnan, jonka pääpalkintona ovat tehokkaat sähköhammasharjat!

Liity siis jälleen mukaan kampanjaan! Tehdään yhdessä jokaisesta suusta entistä terveempi. 💗