Miksi hammaslääkäriajan varaaminen voi tuntua vaikealta?
Tässä blogissa käsitellään, miksi hammaslääkäriajan varaaminen voi tuntua vaikealta ja miten hammashoitopelko, häpeä ja epätietoisuus siitä, mitä vastaanotolla tapahtuu, voivat vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen. Saat myös tietää, mitä ensimmäisellä hammastarkastuskäynnillä tapahtuu ja miten hoidon tarvetta lähdetään selvittämään pitkän tauon jälkeen. Lisäksi esittelemme maksuttoman tutustumiskäynnin, jossa voit rauhassa keskustella omasta tilanteestasi ennen hoidon aloittamista. Hammashoitoon ei tarvitse tulla valmiina: tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa ottaa ensimmäinen askel.
Hammashoitopelon vuoksi hoitoon hakeutuminen voi viivästyä
Tiedät, että hammaslääkärille pitäisi varata aika. Ehkä hammas on oireillut jo jonkin aikaa, huomaat hampaissa hammaskiveä tai edellisestä tarkastuksesta on vierähtänyt useampi vuosi. Silti hammaslääkäriajan varaaminen tuntuu yllättävän vaikealta.
Hammashoitopelko voi nostaa merkittävästi kynnystä varata aika hammashoitoon. Mielessä voi pyöriä kysymyksiä: Mitä hammaslääkäri ajattelee hampaistani? Sattuuko hoito? Mitä jos suusta löytyy jotain vakavaa? Entä jos minua moititaan siitä, että en ole tullut aikaisemmin?
Ehkä ajattelet illalla, että “Huomenna varaan ajan.” Seuraavana päivänä asia kuitenkin siirtyy taas. Näin voi kulua viikkoja, kuukausia tai joskus jopa vuosia. Ajan varaamatta jättäminen tuo hetkeksi helpotusta, koska silloin ei tarvitse vielä kohdata sitä, mikä pelottaa. Juuri tämä hetkellinen helpotus voi kuitenkin ylläpitää välttelyä ja tehdä yhteydenotosta kerta kerralta vaikeamman.
Jos tunnistat itsesi tästä, et ole tilanteesi kanssa yksin. Hammaslääkäriajan varaamisen vaikeus voi itsessään olla osa hammashoitopelkoa. Kyse ei ole siitä, ettet välittäisi hampaistasi, vaan siitä, että hammashoitoon hakeutuminen herättää niin paljon huolta, että ensimmäinen askel tuntuu liian suurelta. Ajan varaamisen hetkellä mielessä ei ole vain ajanvaraussivu tai puhelinnumero, vaan kaikki se, mitä ajan varaaminen mahdollisesti johtaa. Jos hammaslääkärille hakeutuminen on jäänyt pitkäksi aikaa, sitä ei tarvitse hävetä. Tärkeintä on, että tilanteeseen voi tarttua juuri siitä kohdasta, missä olet nyt.
Myös hammashäpeä voi estää hoitoon hakeutumisen
Hammashoitopelon lisäksi myös hammashäpeä voi tehdä hammashoitoon hakeutumisesta vaikeaa. Ihminen ei välttämättä pelkää puudutusta, poraa tai itse hoitotoimenpiteitä lainkaan. Silti ajatus siitä, että joku näkee omat hampaat läheltä, voi tuntua ylivoimaiselta.
Hammashäpeä tarkoittaa häpeän, nolouden tai riittämättömyyden tunnetta, joka liittyy omiin hampaisiin, suun terveyteen tai siihen, että hammashoito on jäänyt pitkäksi aikaa väliin. Hammashäpeä voi syntyä monenlaisista kokemuksista ja elämäntilanteista. Taustalla voi olla pitkä tauko hammashoidosta, mutta tauon syy ei välttämättä ole ollut oma valinta. Elämässä voi olla ollut esimerkiksi taloudellisia huolia, sairautta, uupumusta, mielenterveyden haasteita tai muita vaikeita elämäntilanteita, joiden keskellä hammashoito on jäänyt taka-alalle. Myös aiemmat suunsairaudet tai muut terveydelliset syyt voivat vaikuttaa suun terveyteen siitä huolimatta, että ihminen on yrittänyt pitää hampaistaan huolta.
Myös muiden ihmisten kommentit voivat jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Yksi ivallinen huomautus hampaista, hammaslääkärin moittiva kommentti tai tunne siitä, että omaa tilannetta on katsottu arvostelevasti, voi vaikuttaa siihen, millaisena ihminen myöhemmin näkee itsensä hammashoidon yhteydessä.
Entä jos hammaslääkäri huomaa, kuinka kauan olen vältellyt hammashoitoa?
Jos hammashoitoon hakeutuminen on jäänyt pitkäksi aikaa, vastaanotolle tulemiseen voi liittyä vahva häpeän tunne. Mielessä voi pyöriä ajatuksia: “hammaslääkäri varmasti ihmettelee, miksi en ole tullut aikaisemmin” tai ehkä ajattelet: “hampaani ovat niin huonossa kunnossa, että minua hävettää näyttää niitä kenellekään”.
Hammashäpeä voi saada ihmisen ajattelemaan, että hampaat pitäisi ensin saada parempaan kuntoon ennen hammaslääkärille menemistä. Ajatus kuulostaa ristiriitaiselta, mutta se on hyvin ymmärrettävä. Jos omia hampaita häpeää, niiden näyttäminen toiselle ihmiselle voi tuntua vaikealta. Silloin vastaanotolle menemistä voi lykätä vielä vähän pidemmälle.
Mitä hammaslääkäri oikeasti ajattelee, kun potilas tulee vastaanotolle pitkän tauon jälkeen?
Kysyimme hammaslääkäri Markulta, millaisia ajatuksia hammashäpeä hänessä herättää.
Ensimmäinen ajatukseni on "hyvä, että olet nyt siinä".
Työssäni olen huomannut, että hammashoitoon liittyy usein pelon lisäksi paljon häpeää. Jotkut häpeävät hampaidensa ulkonäköä ja jotkut sitä, että edellisestä käynnistä on voinut vierähtää useampi vuosi tai vuosikymmen.
Tällaisissa tapauksissa kynnys on kasvanut niin korkeaksi, että hoitoon hakeudutaan vain äärimmäisessä hädässä. Osa voi myös ajatella, että hampaat täytyisi saada parempaan kuntoon, ennen kuin kehtaa tulla vastaanotolle. Näin ei pitäisi olla. Hammaslääkärille tullaan juuri siksi, että suun tilanteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Hammaslääkärin tehtävä ei ole arvostella, vaan kuunnella ja auttaa. Ymmärrän, että taustalla voi olla pelkoa, huonoja kokemuksia tai elämäntilanteita, joissa suunhoito on jäänyt taka-alalle. Kohtaan potilaat ymmärryksellä ja hammaslääkärinä en jää ihmettelemään tai varsinkaan kauhistelemaan tilannetta. Keskityn siihen, mikä tilanne on nyt ja mitä sille voidaan tehdä. Tärkeintä on miettiä yhdessä, miten tilanteesta voidaan lähteä rauhallisesti eteenpäin.
Entä jos en tiedä, kuinka paljon hoitoa tarvitsen?
Joskus ajan varaamista voi vaikeuttaa myös yksinkertaisesti se, ettei tiedä, mitä vastaanotolla tulee tapahtumaan. Epävarmuus voi tuntua raskaalta juuri siksi, ettei siihen ole helppo löytää vastausta omin päin. Kun tilanteesta ei ole riittävästi tietoa, mieli saattaa täyttää puuttuvat kohdat erilaisilla oletuksilla.
Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä ei tarvitse vielä tietää, millaista hoitoa tarvitset. Ensin on tärkeää selvittää, mikä suun ja hampaiden tilanne juuri tällä hetkellä on. Jos edellisestä hammashoitokäynnistä on kulunut pitkä aika eikä suussa ole mitään akuuttia, kuten kovaa särkyä tai muuta välitöntä hoitoa vaativaa vaivaa, ensimmäinen käynti on yleensä suun perustutkimus. Arkikielessä puhutaan usein hammastarkastuksesta.
Suun perustutkimuksessa hammaslääkäri kartoittaa suun ja hampaiston tämänhetkisen tilanteen. Hampaisto käydään läpi hammas kerrallaan ja arvioidaan muun muassa hampaiden ja ikenien kuntoa sekä suun limakalvoja, purentaa ja leukanivelten toimintaa. Myös ikenien ja ientaskujen tilanne arvioidaan. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään röntgenkuvilla, joiden avulla voidaan havaita myös sellaisia muutoksia, joita pelkässä suun katsomisessa ei nähdä.
Tämän ensimmäisen käynnin tarkoituksena on ennen kaikkea muodostaa kokonaiskuva siitä, mikä suun tilanne tällä hetkellä on. Sen jälkeen voidaan rauhassa keskustella mahdollisesta hoidon tarpeesta ja siitä, mitä olisi hyvä tehdä ensin, mitä voidaan seurata ja millaisia vaihtoehtoja tilanteeseen on. Kun tiedetään, missä mennään, myös mahdollisen hoidon määrää ja kokonaisuutta on paljon helpompi hahmottaa.
Myös hoidon määrään tai kustannuksiin liittyvistä huolista voi kertoa avoimesti vastaanotolla. Hoitosuunnitelma tehdään yhdessä, ja siinä huomioidaan suun tilanteen lisäksi myös potilaan omat toiveet, tarpeet ja mahdollisuudet toteuttaa hoitoa.
Ensimmäinen askel ei aina ole hoitotuoli
Joskus hammashoitoon hakeutumisen kynnys on kasvanut niin suureksi, että tavallinen ajan varaaminen tuntuu liian isolta askeleelta. Silloin ensimmäisen käynnin ei tarvitse välttämättä tarkoittaa suoraan hoidon aloittamista. Ensimmäinen askel voi olla myös rauhallinen tutustuminen ja keskustelu siitä, millainen tapa edetä tuntuisi juuri sinusta mahdolliselta.
Psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina ottaa vastaan hammashoitoa pelkääviä potilaita maksuttomalle tutustumiskäynnille. Tapaaminen järjestetään rauhallisessa rentoutushuoneessa, jossa ei tehdä hammashoidon toimenpiteitä. Tarkoituksena on tutustua, keskustella ja yhdessä pohtia, mikä juuri sinun tilanteessasi tekee hammashoitoon hakeutumisesta vaikeaa.
Tutustumiskäynnillä voi kertoa esimerkiksi aikaisemmista hammashoitokokemuksista, omista huolista tai siitä, millaiset asiat vastaanotolle tulemisessa tuntuvat vaikeilta. Kaikkea ei tarvitse osata selittää valmiiksi. Keskustelussa voidaan rauhassa etsiä keinoja, jotka voisivat tehdä tulevasta hoitokäynnistä helpomman.
Kun vastaanotto ja ihmiset ovat jo hieman tuttuja, hammaslääkärille tuleminen ei ole enää täysin tuntematon tilanne. Monelle potilaalle tutustumiskäynti onkin ollut juuri se matalan kynnyksen ensimmäinen askel, jonka kautta luottamus on alkanut rakentua.
Onko tutustumiskäynnille tervetullut, jos itse hammashoito ei niinkään pelota, mutta häpeän tunne estää hakeutumasta hammashoitoon?
Kyllä olet erittäin tervetullut! Keskustelen mieluusti tutustumiskäynnillä myös häpeän tunteesta ja sen aiheuttamasta kynnyksestä hakea apua oman suunterveyden edistämiseen. Hammashoitoon hakeutumisen esteenä ei aina ole varsinainen hammashoitopelko. Myös häpeä, epävarmuus omasta suun terveydestä tai pelko siitä, mitä hammaslääkäri ajattelee, voivat tehdä ajan varaamisesta vaikeaa.
Tutustumiskäynnillä voidaan rauhassa keskustella siitä, mikä juuri sinun tilanteessasi tekee hoitoon hakeutumisesta vaikeaa. Häpeän tunteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Tutustumiskäynnin tarkoituksena ei ole arvioida hampaidesi kuntoa, vaan auttaa löytämään sellainen tapa edetä kohti hammashoitoa, joka tuntuu sinusta mukavalta ja turvalliselta.
Lempeä muistutus: hammashoitoon ei tarvitse tulla valmiina
Voit sanoa, ettet tiedä, mistä pitäisi aloittaa. Voit kertoa, että et ole vielä valmis kaikkiin hoitotoimenpiteisiin tai että haluat ensin vain tietää, mikä suusi tilanne on. Myös nämä ovat täysin varteenotettavia syitä ottaa yhteyttä. Joskus riittää, että annat ammattilaiselle mahdollisuuden katsoa tilannetta kanssasi.
Jos olet miettinyt ajan varaamista jo jonkin aikaa, ehkä nyt voisi olla sopiva hetki ottaa ensimmäinen pieni askel. Katsotaan yhdessä, mikä olisi sinulle sopiva tapa edetä. Aikoja saatavilla nyt hakunilanhammas.fi
Nähdään vastaanotolla!
Lokakuu tuo mukanaan Koko Suomi harjaa -kampanjan
Vuosittainen Koko Suomi harjaa -kampanja käynnistyy maanantaina 12.10. Tänä vuonna kampanja korostaa kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten roolia karieksen varhaisessa tunnistamisessa ja hallinnassa.
Kampanja näkyy vahvasti sosiaalisen median tileillämme koko viikon ajan. Luvassa on käytännön vinkkejä, ajatuksia suun terveydestä ja pieniä muistutuksia, joiden avulla haluamme kannustaa pitämään omasta suusta hyvää huolta.
Ota siis tilimme seurantaan ja tule mukaan Koko Suomi harjaa -kampanjaan! Tehdään hampaiden harjauksesta yhdessä hyvä arjen rutiini! 🦷💚
Instagram hakunilan_hammaslaakariasema
Facebook Hakunilan Hammaslääkäriasema
TikTok hakunilanhammas.fi
